|
|
Helsingin Työväen Säästöpankin laajeneminen jatkui, vaikkakaan uudet konttorit eivät alussa aina olleet kannattavia. Vuonna 1929 perustettiin jälleen uusi konttori, jolle annettiin nimeksi Lapinlahden konttori. Se sijoitettiin aluksi vuokrahuoneistoon Albertinkatu 46:ssa. Seuraavana vuonna ostettiin säästöpankille kaikki taloyhtiön osakkeet. Yhtiö purettiin myöhemmin ja kiinteistö siirtyi säästöpankin välittömään omistukseen. Kuva: Foto Roos. |
|
Vuonna 1930 avattiin Helsingin Työväen Säästöpankin uusi konttori Kalliossa, keskellä Helsingin tiheintä työläisasutusta. Konttoria varten oli ostettu tarpeellinen osakehuoneisto Helsinginkadun ja Kaarlenkadun kulmaan juuri valmistuneesta talosta, jonka pankki pulakauden alkaessa pelasti vararikosta lunastamalla väliaikaisesti hallintaansa kaupaksi käymättömät osakkeet. Nämä osakkeet se myöhemmin pulakauden jälkeen luovutti asunnontarvitsijoille. Vuonna 1930 HTS:lla oli 8 toimipaikkaa pääkonttori mukaan lukien. |
|
Pulakausi toi työttömyyttä ja hätää myös Helsinkiin. Kaupunki pyrki helpottamaan tilannetta avaamalla hätäaputyömaita ja jakamalla ruokaa työttömyyskorttia vastaan. Työttömyyttä esiintyi Helsingissä pitempään kuin muualla maassa, aina vuoteen 1935 asti. HTS kärsi pulakaudesta muita säästöpankkeja selkeästi enemmän, koska se oli työväestön rahalaitos. |