|
|
Vuonna 1921 Helsingin Työväen Säästöpankin pääkonttori siirtyi toisesta kerroksesta alakerran tilavampaan huoneistoon. Pankkisalin jakoi henkilökunnan ja asiakkaiden puoleen L-kirjaimen muotoinen tiski. Sen vasemmalla laidalla sijaitsi lainaosasto, jossa toisena vasemmalta seisoo kamreeriksi 1921 tullut Toivo H. Vilppula. Tiskin takana äärimmäisenä oikealla hallituksen puheenjohtaja Lauri af Heurlin. |
|
Helsingin Työväen Säästöpankin 1923 perustama Erottajan konttori oli säästöpankin ensimmäinen sivukonttori Suomessa. Komeassa talossa ja keskeisellä paikalla sijaitsevaa konttoria luulivat monet HTS:n pääkonttoriksi. Tosiasiassa Erottajan konttori olikin talletuksiltaan sotien välisenä aikana useana vuonna Eläintarhantiellä sijainnutta pääkonttoria suurempi. |
|
Sivukonttoreiden avaaminen näytti avaavan HTS:lle uusia mahdollisuuksia. Vuonna 1924 avattiin Hämeenlinnaan konttori, joka aluksi toimi vuokrahuoneistossa. Kaupungin järjestäytyneiden työläisten taholta oli suunniteltu oman säästöpankin perustamista, mutta luovuttu yrityksistä taloudellisten vaikeuksien vuoksi ja pyydetty HTS:a avaamaan sinne konttorinsa. Vuonna 1928 konttori siirrettiin varta vasten hankittuun omaan kiinteistöön Raatihuoneenkatu 16:een. Vuonna 1924 HTS:n konttorit olivat arkisin avoinna klo 10 - 17, paitsi maanantaisin klo 10 - 18 ja lauantaisin klo 10 - 16. |
|
Vallilaa alettiin rakentaa jo 1910-luvun alussa, mutta 1. maailmansodan vuosina rakennustyöt olivat joko täysin pysähdyksissä tai edistyivät varsin hitaasti. Uuteen kiihkeän rakentamisen vaiheeseen päästiin 1920-luvun puolivälin tienoilla, jolloin myös HTS rakennutti tontille Backaskatu 27 (nyk. Mäkelänkatu 27) uuden asuin- ja liiketalon Asunto-osakeyhtiö Säästö -nimisen yhtiön lukuun. HTS pidätti talosta itselleen tarvittavat tilat. Vallilan konttori avattiin vuoden 1925 marraskuussa. |
|
Vuonna 1927 avattiin uusi konttori Töölössä. Sitä varten ostettiin osakehuoneisto Runeberginkatu 30:sta. Kuva: Foto Nyblin. |
|
Vuonna 1928 perustettiin rautateiden tärkeään solmukohtaan, Riihimäen kauppalaan sivukonttori erityisesti sitä varten hankittuun pieneen kiinteistöön Valtakatu 5:ssä. Riihimäen konttorin perustaminen merkitsi yhdessä Hämeenlinnan konttorin kanssa merkittävää toimialueen laajenemista Helsingin ulkopuolelle. |