KASVU SUURPANKIKSI 1919-1928

Vuoden 1919 alusta voimaan tullut uusi säästöpankkilaki antoi säästöpankeille oikeuden laajentaa työkenttäänsä. Ottolainauksessa saatiin oikeus shekkitilin käyttöön ja antolainaukseen tulivat erilaiset uudet lainausmuodot vekseleitä myöten. Rahanarvo vakautui vuoden 1922 vaiheilla. Markka sidottiin jälleen kultaan ja korkeat korot alkoivat nopeasti laskea. Elinkeinoelämä virkistyi ja asuinrakennustuotantokin elpyi jälleen.

Helsingin Työväen Säästöpankin toimintaedellytykset paranivat 1920-luvun nousukaudella Helsingin kasvaessa voimakkaasti. HTS oli noussut neljänneksi suurimmaksi säästöpankiksi vuoden 1928 loppuun mennessä. Talletusten määrän kasvun suurin selitys oli rakennus- ja tehdastyöväen määrän voimakas kasvu.

Pankin kasvuun vaikutti myös sen oma virkeä toiminta. Toimitusjohtaja Laherman johdolla HTS oli säästöpankkimainonnan edelläkävijä. Mainoksia painettiin Kansan Näyttämön ohjelmalehtisiin ja Helsingin raitiovaunulippuihin. Myös konttorien ikkunoihin alkoi ilmestyä mainoksia. Uudet sivukonttorit avattiin Erottajalle, Hämeenlinnan, Vallilaan, Töölöön ja Riihimäelle. Sivukonttoreiden perustaminen kasvatti myös henkilökunnan määrää. HTS:n toimihenkilöiden määrä vuoden 1928 lopussa oli 26, joista 12 pääkonttorissa. Mutta tuolloin alkoi näkyä merkkejä uuden lamakauden alkamisesta, ja HTS joutui kokemaan ankarana pulavuosien puristuksen.