Palkansaajasäätiö
Palkansaajasäätiö jakaa apurahoja tarkoituksensa mukaiseen toimintaan kahdesti vuodessa.
Apurahojen haun päättymisen päivämäärät ovat keväällä myönnettäville apurahoille 31.12 ja syksyllä myönnettäville 15.8. Apurahaa haetaan sivuilta löytyvällä verkkolomakkeella.
Ajankohtaista
31.12 päättyneessä apurahahaussa säätiölle jätettiin 62 hakemusta joiden yhteenlaskettu summa on yli 1,8 miljoonaa euroa.
Säätiön apurahatoimikunta kokoontuu tekemään oman esityksensä jaettavista apurahoista 13.2 ja säätiön hallitus päättää kevään 2025 apurahoista kokouksessaan 20.3.
Säätiön historia ja esittely
Palkansaajasäätiö perustettiin STS-Säätiö -nimisenä vuonna 1989 valtiovarainministeriön luvalla, kun Suomen Työväen Säästöpankki muutettiin liikepankiksi, STS-Pankki Oy:ksi. Säätiön säädepääomaksi tuli 25 miljoonaa STS-Pankki Oy:n K-osaketta, yhteensä 250.000.000 mk.
Vuonna 1992 säätiön valtuuskunta päätti myydä kaikki omistamansa STS-Pankki Oy:n osakkeet eli määräysvallan STS-Pankista yhteensä 75.000.000 markalla (n.12,5 milj.euroa) Kansallis-Osake-Pankille. Tähän saatiin lupa VM:ltä. Kaupasta aiheutui säätiölle 175.000.000 markan eli lähes 30 miljoonan euron tappio.
Kauppaehtojen mukaisesti säätiö käytti saamansa kauppahinnan ainoastaan KOP:n osakkeiden hankintaan. Ostot suoritettiin pörssissä. KOP ei huonojen vuositulostensa takia pystynyt maksamaan osinkoja, mikä hidasti säätiön varsinaisen toiminnan käynnistymistä.
Vuoden 1993 jälkeen säätiö ryhtyi hajauttamaan sijoitussalkkuaan myymällä omistamiaan KOP:n (myöhemmin Meritan ja Nordean) osakkeita. Aluksi säätiö sijoitti myynneistä saamansa varat joukkovelkakirjalainoihin ja on myöhemmin laajentanut varallisuuden hajautusta pörssiosakkeisiin, kiinteistöihin ja sijoitusrahastoihin.
Säätiö muutti nimensä Palkansaajasäätiöksi loppuvuodesta 1999. Säätiön uusi nimi rekisteröitiin 29.3.2000.
Keväällä 2016 säätiö uudisti sääntönsä uuden säätiölain mukaisiksi.
Sijoitustoiminta
Säätiön apurahatoiminta rakentuu sijoitusten tuoton varaan. Nyt säätiön salkusta on 35 % osakesijoituksissa, noin 15 % korkosijoituksissa, noin 15 % kiinteistösijoituksissa ja noin 35 % vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Säätiön omaisuuden arvo oli vuoden 2024 syyskuussa noin 61 milj. euroa.
Säätiö noudattaa sijoitustoiminnassaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja sulkee sijoitustoiminnan ulkopuolelle tietyt epäeettiseksi kokemansa sijoituskohteet. Salkun vastuullisuusarvosana on AA. Sijoitustoiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseksi tehdään aktiivisesti töitä ja se on laskenut vuodesta 2020 vuoteen 2024 yli 50 %.
Sijoitustoiminnasta vastaa säätiön toimitusjohtaja apunaan viisihenkinen sijoitustoimikunta.
Toiminnan tarkoitus
Toiminnan tarkoitus on sääntöjen mukaan:
- Säästäväisyyden ja palkansaajien taloudellisen tietämyksen edistäminen ja
- STS-pankin perinteen vaaliminen ylläpitämällä STS-pankkimuseota ja työväen säästöpankkien ja STS-pankin arkistoa.
Säätiö rahoittaa toimintaansa vain sijoitustensa tuotolla. Taloudellista tietämystä säätiö edistää jakamalla vuosittain apurahoja noin 1,5 milj. euroa. Tarkempia tietoja apurahoista sivulla Apurahat ja avustukset. Säätiö ylläpitää STS-pankkimuseota, joka toimii osana Työväen Museo Werstasta Tampereella.
Säätiön hallinto
Säätiöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu 29 jäsentä ja hallitus, jossa on 12 jäsentä. Säätiön hallintoneuvosto valitsee itse itsensä siten, että kolmannes jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Säätiön hallintoneuvosto valitsee säätiön hallituksen, jonka jäsenistä on myös kolmannes vuosittain erovuorossa.
Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja on toiminnanjohtaja Harri Sandell, varapuheenjohtajina ovat toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki ja toiminnanjohtaja Johanna Autio. Säätiön hallituksen puheenjohtaja on Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén ja varapuheenjohtajina ovat talousihteeri Eila Viljakainen ja pääsihteeri Vertti Kiukas. Säätiön toimitusjohtaja on Teemu Hirvonen.