ALKUTAIVAL 1909-1913

Vaikka Työväen Säästöpankkia aluksi pidettiin yleisölle avoinna ainoastaan muutamina viikon päivinä, kertyi sille heti runsaasti säästöjä. Sosialidemokraattinen puolue, Helsingin Työväenyhdistys ja Työväen Sanomalehti Oy tulivat alusta alkaen pankin asiakkaiksi. Myös monet työväenyhdistykset eri puolilta Etelä-Suomea avasivat pankissa säästötilejä.

Pankin hallituksen puheenjohtajaksi tuli tarmokas lakit.kand. Lauri af Heurlin, jonka aloitteesta toimintaa ryhdyttiin tehostamaan. Pankki osti uuden tontin Eläintarhantie 1 A:sta (nyk. Ympyrätalon paikka) ja alkoi 1911 rakentaa omaa taloaan, joka valmistui 1913. Siinä säästöpankki toimi aina vuoteen 1958 saakka. Ajan tavan mukaan toimisto sijoitettiin vaatimattomasti talon toiseen kerrokseen. Säästöpankin oli oltava sivussa valtaväyliltä, etteivät säästäjät ujostelisi käydessään siellä asioimassa.

Alkuaikoina Työväen Säästöpankin tärkein tallettajajoukko koostui eri alojen työläisistä. Merkittävä oli rakennus-, ulko- ja sekatyöläisten ryhmä, josta valtaosa ansaitsi toimeentulonsa kausitöissä. Vaikka he olivat pienituloisia ja kärsivät säännöllisesti talvityöttömyydestä, kykenivät he työkausinaan kuitenkin säästämään pahan päivän varalle. Sosiaaliturvaa ei tuolloin juuri ollut. Kaupungin köyhäinhoidon apu oli vähäistä, ja sen vastaanottaminen saattoi olla nöyryyttävää.

Työväen Säästöpankissa oli vuoden 1913 lopussa miltei 2.900 säästäjää ja näillä säästöjä noin 1,2 miljoonaa markkaa (n. 22,6 milj. markkaa v. 2001 rahan arvolla eli 3,8 milj. euroa). Tuolloin vielä moni pääkaupungin työväestöstä talletti säästönsä porvarillisiin rahalaitoksiin. Varsinkin Suomalaisen Säästöpankin tallettajakunnassa työväestön osuus oli 1910-luvulla miltei yhtä tärkeä kuin Työväen Säästöpankin tallettajakunnassa.