SÄÄSTÖPANKISTA LIIKEPANKIKSI 1982-1992

Suomen Työväen Säästöpankin johtajaksi Ilmari Lavonsalon jälkeen tuli helmikuussa 1982 suoraan kauppa- ja teollisuusministerin tehtävistä VTM Ulf Sundqvist. Pankin organisaatiota ryhdyttiin uudistamaan ja johtamismenetelmiä selkiyttämään. Konttoriverkko ryhmitettiin tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti tulosyksiköiksi. Muutosten taustalla oli STS:n kasvaminen fuusion jälkeen aivan eri kokoluokan laitokseksi kuin ennen.

Pankin entistä voimakkaampi pyrkimys hankkia asiakkaita yritysmaailmasta korostui. Yritysasiakkaita varten pankkiin perustettiin yritysrahoitusosasto. Vuoden 1989 joulukuussa Suomen Työväen Säästöpankki muuttui liikepankiksi, STS-Pankki Oy:ksi.

1990-luvun alussa Suomeen iski sen historian syvin lama, jonka syiksi on esitetty mm. epäonnistunutta finanssipolitiikkaa, Neuvostoliiton-kaupan romahtamista, odotettua syvempää suhdannekuoppaa, devalvaatiota ja pankkien tekemiä virhearvioita "moral hazard" -ilmiöineen. Asiakkaiden velanmaksukyky heikkeni. Kiinteistöjen hinnat romahtivat vuosina 1989-1990, jolloin useiden luottojen vakuuksien arvot laskivat. Ongelmaluottojen määrä kasvoi. STS-Pankin tulos oli vuosina 1991-1992 tappiollinen.

Pääjohtaja Ulf Sundqvist siirtyi SDP:n puheenjohtajaksi syksyllä 1991. Hänen seuraajakseen valittiin varatoimitusjohtaja Yrjö-Olavi Aav. Pankin ja henkilökunnan välillä käytiin yt-neuvottelut 1992 ja henkilökuntamenoja karsittiin. Erityisesti kotimarkkinoilla toimineiden yritysten konkursseista seuranneet luottotappiot alkoivat rasittaa pankkien tuloksia.

Ensimmäisiä pankkisektorin uudelleenjärjestelyjä oli STS-Pankin myyminen Kansallis-Osake-Pankille vuoden 1992 lopulla. Pankin pääomistajan STS-Säätiön valtuuskunta päätti 3.12.1992 hyväksyä lopullisesti 24.11.1992 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla valtaosa STS-Pankki Oy:n K-osakkeista siirtyi Kansallis-Osake-Pankille 75 miljoonalla markalla. Kauppakirjan ehdon mukaisesti kauppahinta käytettiin kokonaisuudessaan Kansallis-Osake-Pankin osakkeiden ostamiseen.