VALTAKUNNALLISEKSI REAALIAIKAPANKIKSI 1968-1982

Helsingin Työväen Säästöpankki siirtyi reaaliaikaiseen kassatietokonejärjestelmään useita vuosia aikaisemmin kuin muut maamme rahalaitokset. HTS oli ennen kaikkea palkansaajien pankki, ja rahaliikenteen reaaliaikaan siirtyminen oli merkittävä kilpailuvaltti. Burroughs B-3500 -tietokone saapui Suomeen marraskuussa 1969, ja se otettiin käyttöön seuraavassa kuussa. Reaaliaikaan siirryttiin ensimmäisenä Töölöntullin konttorissa helmikuussa 1970. Saman vuoden joulukuun loppuun mennessä HTS:n kaikki konttorit olivat siirtyneet reaaliaikaan. Myös lainojen hoito siirrettiin tietokoneille vuonna 1972. Ratkaisuillaan pankki sai muihin pankkeihin nähden huomattavan etumatkan ja kasvatti talletustensa määrää.

Vuonna 1970 Helsingin, Kymenlaakson, Lappeenrannan, Hämeen ja Oulun Työväen Säästöpankit päättivät yhdistyä Suomen Työväen Säästöpankiksi, joka jatkoi alueellisten työväen säästöpankkien toimintaa valtakunnallisena pankkina 1.1.1971 lähtien. Yhdistymishankkeen takana oli vuosikymmenten suunnittelu ja työ. Turun Työväen Säästöpankki jättäytyi pois lopullisista yhdistymisneuvotteluista. Vuonna 1976 Kuusankosken Säästöpankki yhdistyi STS:iin.

STS:n valtakunnallisen konttoriverkoston rakentaminen käynnistyi välittömästi ja 1970-luvun kuluessa pankki perusti uusia aluekonttoreita 23 paikkakunnalle. Vuoden 1983 alkaessa pankilla oli 122 toimipaikkaa 48 paikkakunnalla. STS jatkoi myös pankkitekniikkansa kehittämistä: Suomen ensimmäiset pankkiautomaatit, "pikapankit", hankittiin muutamiin pääkaupunkiseudun konttoreihin syksyllä 1981.

STS:n kasvu oli 1970-luvun alkuvuosina nopeaa: vuosina 1971-1973 talletusten lisäys oli peräti 71 %. STS:n talletuskasvu oli vuoteen 1979 asti muiden säästöpankkien keskimääräistä talletuskasvua korkeampi.